Wiion wiimeisimmät Mistä tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa

Mitä eroa on nykyhallituksella ja suuryhtiöllä?

Nykyhallituksemme aikana Suomeen on ruvennut pesiytymään uudenlainen kulttuuri hoitaa asioita. Tämä kulttuuri on kopioitu lähes suoraan liikemaailmasta. Sillä tyypillisiä piirteitä ovat mm. seuraavat:

  1. Päätökset tehdään nopeasti, koska markkinoilla pärjääminen vaatii nopeaa reagointia

  2. Ne tehdään mahdollisimman pienellä joukolla, koska yhtiön johto ja hallitus on pieni

  3. Päätöksien valmistelussa ei tarvitse ottaa huomioon kuin firman tuloksen maksimointi

  4. Muiden mielipiteitä ei kysytä, koska ei firman tarvitse miettiä ja ajaa kilpailijoiden etua

  5. Firman päätöksille kriittisiä mielipiteitä tai tutkimustuloksia ei huomioida, koska firman tehtävä on tuottaa voittoa, muu ei kuulu sen vastuulle

  6. Päätösten pitkäaikaisia seurauksia ei mietitä, koska firman vastuulla ei ole miettiä, kohdellaanko sen päätösten jälkeen esim. luontoa paremmin vai huonommin, onko ihmisillä paremmat vai huonommat mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa tai onko ihmisillä jatkossa rahaa saada itsellensä oikeutta.

     

Entä sitten "oikean" hallituksen päätöksentekotavat?

  1. Päätöksiä ei voida tehdä pikavauhtia. Nopeus ei ole arvo, jolla voidaan oikeuttaa huonosti valmisteltuja ja pikaisesti läpi runnottuja lakeja. Nopeus ei oikeuta jättää kuulematta ihmisiä ja instituutioita heitä koskevissa asioissa. Perusteeksi ei käy, että valtiolla ei ole aikaa eikä rahaa heidän mielipiteillensä. Kyseessä on tällöin rikos ihmisten oikeusturvaa kohtaan

  2. Päätöksiä ei voida tehdä pienellä joukolla. Hallitus on iso ja sen on kuultava myös ulkopuolella olevia osapuolia, koska sen toimien vaikutukset osuvat myös heihin. Ihmiset voivat jättää inhoamansa firman tuotteet ostamatta, mutta hallituksen monopoliaseman vuoksi ihmiset eivät voi jättää valtion määräämiä korotuksia ja veroja maksamatta. Siksi myös kansalaisia on kuultava.

  3. Tuloksen maksimointi (eli mahdollisimman paljon rahaa valtiolle) ei ole kestävä peruste leikkauspolitiikalle, koska tällöin jätetään ottamatta huomioon liian moni tärkeä asia, kuten a) päätösten ympäristövaikutukset, b) niiden sosiaaliset vaikutukset (esim. leikkauksilla sosiaalipuolen henkilökunnassa voidaan saada hetkellisiä säästöjä, mutta väsyneet työntekijät aiheuttavat myöhemmin suuremmat sairaslomakulut tai jättävät työnsä) tai c) demokratian toteutuminen, eli jokaisen oikeus ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Firman ei tarvitse miettiä tällaisia arvoja, mutta hallituksen pitää.

  4. Muiden mielipiteiden kuuleminen on oikeusvaltion edellytys. Ei voida tehdä päätöksiä antamatta asiaa koskeville ihmisille oikeutta tulla kuulluksi. Myös oikeusprosessien hintojen tuntuvilla tulevilla korotuksilla tuhotaan demokratia, eli ihmisen oikeus saada oikeutta. Jatkossa vain ne, joilla on rahaa, pystyvät enää ajamaan asioitansa. Säästöjen nimissä ja oikeuslaitoksen korotuksilla tuhotaan oikeusvaltio. Miten hallitus voi edistää tällaista kehitystä? Ovatko valittajat demokratian uhka vai demokratia edellytys?

  5. Entä kriittiset tutkimukset? Iso firma voi jättää huomioimatta tulokset, jotka ovat sen tuotteelle epämieluisia. Se voi tilata itsellensä mukavammat tulokset. Hallitus ei voi tehdä näin. Päätösten laatu pitää selvittää mahdollisimman tarkkaan ja kriittiset tulokset on otettava huomioon ennen lakien säästämistä. Nykyistä päätöksentekoa voisi verrata autofirmaan, joka ei halua julkaista tulosta auton huonoista jarruista, koska parannus maksaisi liikaa. Ajakoot ihmiset huonoilla jarruilla. Jos onnettomuuksia tapahtuu, niin ottakoot vakuutukset. Eli vikaa ei haluta korjata ennen päätöksentekoa vaan laitetaan käyttäjät/kansalaiset vastaamaan itse seurauksista. Tämä on edesvastuutonta lainvalmistelua. Lakien pitää osata ennakoida ja poistaa pahimpia virheitä, ei lisätä niitä.

  6. Nykyhallituksen agenda on hankkia rahaa ja pysäyttää velkaantuminen. Se ei ole vaivautunut miettimään pitkäaikaisia seurauksia tästä politiikasta. Nimittäin Suomen lain mukaan hallituksen tehtävä ei ole hankkia rahaa keinolla millä hyvänsä vaan turvata kansalaisten tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Samoin se, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa oman elämänsä päätöksiin. Näitä ei ole mainittu hallituksen listalla, mutta Suomen lain mukaan hallituksen pitää varmistaa niiden toteutuminen.

    Hallituksen korkeimpana tavoitteena tulisi olla, että tärkeimmät demokratian, hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan arvot säilytetään. Mutta yrittääkö se tällä uudella suuryrityksen bisnesajattelulla ajaa juuri nämä arvot alas? Tällöin kyseessä ei ole enää hallitus, vaan joukko ihmisiä, jotka ovat kaapanneet valtion haltuunsa saadakseen ajettua läpi omat taloudelliset intressinsä demokratian ja ihmisten oikeusturvan kustannuksella. Suurfirma on todella tullut hallituksen paikalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Ei. Oligarkia eli harvainvalta.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

"-- joukko ihmisiä, jotka ovat kaapanneet valtion haltuunsa --"

MIten tämä on tapahtunut?

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

On valittu valtiollisilla vaaleilla, en kiellä, mutta tietääkseni mandaatti ei oikeuta hallitusta toimimaan vastoin Suomen perustuslakeja. Eikä muuttamaan mandaattiaan sellaiseksi, mikä sille ja sen viiteryhmille sopii, mutta ei lainlaatijoille. Hallitus on lain ala- ei yläpuolella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Nykyhallituksen agenda on hankkia rahaa ja pysäyttää velkaantuminen."

Tätä en ymmärtänyt koska hallitus on toiminut tasan päinvastoin ellei sitten velkarahaa ulkomaisilta yksityisiltä pankeilta lasketa tuloksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kun yrityksellä menee huonosti sitä saneeretaan, vähennetään turhia kuluja, järjestetään yt neuvottelut, irtisanotaan ja ulkoitetaan.

Kun valtiolla menee huonosti sille tehdään rakenneuufistus, karsitaan julkisia menoja, yritetään yhteiskuntasopimusta, lasketaan elintasoa ja yksityistetään.

Mikä ero? En minä ainakaan näe.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yksityistetään eli tuottava toiminta annetaan pois. Aika ristiriitaista jos tarvitaan rahaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Suomi ei ole firma. Suomea ei voi johtaa kuin firmaa, sanoi pääministeri Alexander Stubb (kok) Elinkeinoelämän valtuuskunnan vaalitentissä..

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli eri mieltä. Hän korosti entisenä yrittäjänä, että yrityksen ja Suomen välillä on paljon samaa. Sipilä muistutti, että molemmilla on tulot ja menot, joiden pitää olla tasapainossa."

Talousnobelisti Paul Krugman kirjoitti yritysjohtajista talouspolitiikan tekijöinä vuonna 1996 Harvard Business Review’ssa julkaistussa artikkelissa A Country is Not a Company. Siinä Krugman perustelee, miksi valtiota ei voi johtaa kuten yritystä. (Vastaavasti Krugman yleistää, että kansantaloustieteen opinnoista ei ole hyötyä yrityksen pyörittämisessä.)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sipilä muistutti, että molemmilla on tulot ja menot, joiden pitää olla tasapainossa."

Sipilän firma, Oy Suomi tuottaa useita miljardeja tappiota vuosittain, sitä ei pienellä näpertelyllä paikata. Yleensä yritykset tässä tilanteessa katsoisivat onko mahdollista saada lisää tuloja tai laittaisivat lapun luukulle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Valtiona Suomi luetaan YHTEISÖKSI ja sitä tulisi johtaa kuin YHTEISÖÄ, tosin tämä YHTEISÖ eli Suomi on demokratia eikä diktatuuri, kuten pääjohtaja yhtihallituksessa. Viimeaikoina on kuitenkin alettu ottamaan mallia yritylsen johtamiseen YHTEISÖSTÄ missä myös työntekijöille on annettu valtaa.

Wikipedia kiteyttää:

"Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen päämäärä ja mielenkiinnon kohde. Lisäksi yhteisöllä on yhteinen päätösvalta sekä yhdessä sovitut säännöt, joiden rajoissa toimitaan. Usein yhteisöihin liittyminen edellyttää hyväksyntää muilta kyseisen yhteisön jäseniltä.

Yhteisö tarkoittaa yhdessä asuvaa ihmisryhmää, jossa tehdään työtä yhteiseksi hyväksi. Yhteisön toiminta on usein kaksisuuntaista ja sisältää antamisen ja saamisen periaatteen. Hyvin toimiva yhteisö antaa jäsenilleen enemmän kuin jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Yhteisöjä voidaan luokitella niiden keston ja jäsenyyden kiinteyden perusteella. Institutionaalisten yhteisöjen jäsenyys, kuten perheen. kunnan ja valtion, kestää yleensä koko eliniän. Yksilö liittyy niihin syntyessään automaattisesti. Institutionaalisten yhteisön jäsenillä ei useinkaan ole samankaltaisia tavoitteita muiden jäsenten kanssa. Institutionaalisista yhteisöistä erotaan vain harvoin, vaikka tämä onkin teoriassa mahdollista."

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yrityksen tehtävä on tuottaa voitto omistajalle.
Valtion tehtävä on huolehtia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen jokaisen jäsenen hyvinvoinnin turvaamisesta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Siinäkin on ristiriita jos valtio tavoittelee voittoa vastoin valtion tehtäviä hyvinvoinnin kustannuksella suoriutuakseen valtion tehtävistä. Valtioiden on kuitenkin tehtävä voittoa, myytävä omaisuuttaan ja yksityistettävä toimintaansa pystyäkseen maksamaan valtionlainat korkeineen korkoineen liikepankeille, kun ennen oli vain kyse valtionpankkien korottomista lainoista. Tämän hetkinen maailman kokonaisvelka vaatisi kolmen maapallon luonnonvarat jos ne aiotaan kokonaan maksaa, liikepankit eivät kuitenkaan suostu näitä velkoja nollaamaan sillä se tarkoittaisi suuria tappioita. Suomi yuskin tulisi olemaan koskaan velton vaikka liikepankit omistaisivat täältä maan, ilman, hallinnon ja joka ihmisen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Mitä sitten syötäisiin jos kaikki velat maksettaisiin?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #19

Hyvä kysymys sillä jos kaikkivelat maksettaisiin niin hengittäminen olisi maksullista. Leivän saa varmaan sitten kymppitonnin pikavipillä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Viime aikoina ollut kovin suosittua hutkia perustuslakiin viittaamalla, kun itse asiassa kyseessä ovat ideologiset arvovalinnat. En usko sen synnyttävän tässäkään tapauksessa hedelmällistä keskustelua.

Blogin teema oli sinänsä mielenkiintoinen, harmi vain etteivät analogiat toimineet. Hallitushan ennemminkin yrittää saada aikaiseksi muutosta niin että valtiolle tulisi mahdollisimman vähän rahaa eikä mahdollisimman paljon kuten blogisti kirjoittaa. Mitä taas yritysten tilaamiin tutkimuksiin tulee, pätevä yritysjohto ei todellakaan tilaa mieleisiään tuloksia. Erona vain on se etteivät heidän tilaamansa tutkimukset ole julkisia. Tehokkuusajattelusta olisi saanut mahtavan lyömäaseen, jos sattuu olemaan sitä mieltä ettei tehokkuudelle ole julkishallinnossa tilaa.

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Olen tekstissäni vedonnut aika moneen muuhunkin seikkaan kuin vain perustuslakiin. Olennaista on hallituksemme oma itseymmärrys. Katsooko se, että sillä on oikeus päätösten tekemisen nopeuden nimessä kävellä yli monista aikaisemmista käytännöistä, ihmisten oikeusturvasta ja huolellisesta lainvalmistelusta (ja jopa siitä perustuslaista)? Onko maan taloudellinen tila sen mielestä tähän riittävä oikeutus? Vaikutukset jäävät sitten muiden arvioitaviksi ja murheiksi.

Ja tuskin voi sivuuttaa sitä tosiseikkaa, että Sipilän ja Soinin taustat ovat varsin itsevaltaisissa yhteisöissä ja liikkeissä (katolinen kirkko ja lestadiolaisuus), joiden johdon sanomisia ei juurikaan ruveta arvostelemaan. Kun tähän lisätään Stubb, jonka taustoissa on totuttu siihen, että rahalla aukeavat kaikki ovet tärkeimpiin ja vaikutusvaltaimpiin piireihin, niin kenenkään agendalla on tuskin etusijalla pienen yksilön ja kansalaisen oikeudet. Eivät hallituksen puolen vuoden "näytöt" ainakaan anna tukea demokratian ja tavallisen kansalaisen arvostamiselle. Demokratia ja yksilön oikeudet taitavat lähinnä olla ikävä hidaste markkinavoimien rattaissa. Ilmankos ne hidastavat normit ja lait pitää saada mahdollisimman äkkiä purettua taloudellisen ja poliittisen harvainvallan tieltä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Valistaisitko mikä ovia avaavaa raha Stubbin taustoja on totuttanut? Olen itse kuvitellut hänet taustaltaan tyypillisen keskiluokkaiseksi?

p.s. Mielestäni Sipilän ja Soinin uskonnollinen vakaumus ja affiliaatio sekä voidaan, että tulee sivuuttaa. Näin siis perustuslakimme hengessä! :)

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Jos lähdetään perustuslain hengestä liikkeelle, niin eikös silloin pankkien, vakuutusyhtiöiden, turvallisuuspoliisin ja sosiaalipuolen selvitykset ihmisten taustoista, luottotiedoista, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta ole aika pahasti perustuslain vastaisia? Niissähän urkitaan toisten hyvin arkaluonteisia tietoja. Minä en arvostele vakaumusta vaan korostan sitä,että jokaiseen ihmiseen vaikuttaa ympäristö, jossa tämä on kasvanut. Mitä kritisoidaan, mitä ei kritisoida, minkälaista johtajuutta arvostetaan jne. Eli jos halutaan ymmärtää ihmisen tapaa toimia, on katsottava tämän menneisyyttä. Ja ymmärtääkseni tässä ei ole mitään loukkaavaa.

Mitä taas tulee Stubbin taustoihin, niin olet oikeassa keskiluokkaisuudesta. Mutta Kokoomuksen puheenjohtajana hän edustaa väistämättä juuri niitä yhtiöitä ja tahoja, joilla on erittäin suuri päätäntävalta tuhansien suomalaisten asioihin. Ja tässäkään toteamuksessa on tuskin mitään kauhean perustuslain vastaista. Muutoin voidaan lopettaa kriittinen ja tutkiva journalismi lehdistössäkin perustuslain vastaisena. Itse asiassa se tehtiinkin jo Kataisen kaudella epäsuorasti, kun lehdistölle läiskäistiin korkea alv, jonka jälkeen se lähti nykyiseen syöksykierteeseensä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä uskonto voi hyvinkin selittää ihmisen arvomaailmaa, mutta se ei saa vaikuttaa millään lailla siihen miten häntä kohdellaan. Eli vain keskusteluun siitä miksi he toimivat kuten toimivat sillä on merkitystä.

Olen käsittänyt että lehtiin sovelletaan alennettua arvonlisäveroa. Joillekin vain mikään ei riitä... Osaatko sinä perustella miksi päivälehdessäni tulee olla pienempi ALV kuin ateriassani?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

#15:
Vastaavalla logiikalla voidaan toki sitten sanoa, että esim. Antti Rinne sos.dem puheenjohtajana edustaa väistämättä juuri niitä ammattilittoja ja tahoja, joilla on erittäin suuri päätäntävalta tuhansien suomalaisten asioihin. Hyväksytkö myös tämän ?

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Mika Mustoselle. Totta kai se vaikuttaa Rinteen arvostuksiin ja puheisiin. Miksi minä sen kieltäisin?

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Tässä vain yksi esimerkki, miten nykypäätöksenteossa suljetaan kansalaisjärjestöjä ilman minkäänlaisia perusteluja päätöksenteon ulkopuolelle. Samat tahot on aikaisemmin hyväksytty mukaan. Eli kuka saa määritellä ja millä perusteella, ketkä päästetään neuvottelupöytään? Minusta joko kaikki tai ei ketään, mutta ei tällaista mielivaltaa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-t...

Toimituksen poiminnat